Groene asperge kopen bij Bloemoloog.nl

Luomuparsat

Luonnonmukaisesti viljellyt parsan juurakot

Kaikki eivät pidä parsasta, mutta itse kasvattamista kannattaa silti kokeilla. Kasvi on jo sellaisenaan näyttävä: sen erikoinen lehdistö kasvaa korkeaksi. Parsa on monivuotinen kasvi, joka palaa vuodesta toiseen.

Parsa sisältää muun muassa C- ja K-vitamiinia, folaattia ja kuitua sekä antioksidantteja.

Syötävät versot

Bloemoloogin parsantaimet tuottavat syötäviksi tarkoitettuja versoja. Parsaa voi valmistaa paahtamalla, grillaamalla, höyryttämällä tai keittämällä. Vihreä parsa on usein valkoista mureampaa ja tarvitsee lyhyemmän kypsennysajan.

Tutustukaa BinnensteBuiten-ohjelman keittiömestari Alainin resepteihin.

Vihreän parsan kasvattaminen

Luomu-Asparagus 'Vegalim' on vihreä parsa. Sen tunnusomaisin piirre on versojen vihreä väri. Toisin kuin valkoinen parsa, vihreä parsa kasvaa maanpinnan yläpuolella ja saa auringonvaloa, jolloin yhteyttäminen on mahdollista. Viljely on muuten samankaltaista, mutta vihreää parsaa ei peitetä kasvun aikana mullalla. Valo tekee versoista vihreitä.

Vihreän parsan maku on usein valkoista voimakkaampi. Se on myös tavallisesti mureampaa ja mehukkaampaa.

Valkoisen parsan kasvattaminen

Luomu-Asparagus 'Vitalim' sopii valkoisen parsan viljelyyn. Juurakot peitetään kasvukaudella paksulla multakerroksella, niin sanotulla parsapenkereellä. Multaus eli valkaisu estää auringonvaloa muuttamasta versoja vihreiksi. Pimeässä kasvi ei muodosta lehtivihreää, joten versot pysyvät valkoisina.

Valkoisen parsan maku on pehmeämpi ja miedompi.

Miten, minne ja milloin parsan juurakot istutetaan?

Ihanteellinen istutusaika on varhain keväällä, kun maa on lämmennyt mutta parsan aktiivinen kasvu ei vielä ole alkanut.

Kaivakaa noin 15–20 senttimetriä syviä istutusuria vähintään metrin päähän toisistaan. Asettakaa juurakot uraan silmut ylöspäin, noin 30–45 senttimetrin välein. Peittäkää ne ensin 5–8 senttimetrin multakerroksella. Lisätkää multaa vähitellen kasvun edetessä, kunnes ura on maanpinnan tasalla.

Valkoisen parsan istuttaminen

Lisätkää multaa vähitellen istutusuraan tai -penkkiin versojen kasvaessa. Jatkakaa, kunnes pengerrys kohoaa noin 20–30 senttimetriä alkuperäisen maanpinnan yläpuolelle.

Jos haluatte kokeilla vain yhtä parsantainta, istuttakaa se samaan syvyyteen ilman pitkää uraa.

Kastelkaa istutuksen jälkeen huolellisesti, jotta maa asettuu ja kasvit saavat hyvän alun. Kate auttaa säilyttämään kosteutta, hillitsemään rikkakasveja ja tasaamaan maan lämpötilaa.

Kasvupaikka

Parsa viihtyy parhaiten täydessä auringossa, hyvin vettä läpäisevässä maassa, jonka pH on 6,5–7,5. Veden läpäisevyys on tärkeää juurimädän ehkäisemiseksi. Hiekkamaa on ihanteellinen, mutta myös kevyt hietapitoinen maa sopii. Hyvin raskasta savimaata kannattaa välttää.

Parsan hoito

Parsa tarvitsee säännöllistä kastelua etenkin kuivina jaksoina. Kastelkaa perusteellisesti, jotta vesi ulottuu juuriin. Kun kasvusto on syksyllä täysin lakastunut, leikatkaa jäänteet maanrajasta tuholaisten ja tautien ehkäisemiseksi.

Hyvin hoidettu parsapenkki voi tuottaa satoa vuosikymmeniä. Huolehtikaa lannoituksesta ja maan hyvinvoinnista.

Luomumultaan, kasviravinteisiin ja muihin maanparannusaineisiin suosittelemme Bio-Kulturaa!

Miten parsa korjataan?

Aloittakaa sadonkorjuu aikaisintaan istutusta seuraavana eli toisena kasvuvuonna. Ensimmäisenä vuonna kasvien on tärkeää saada kasvaa ja vahvistua.

Vihreän parsan sadonkorjuu

Korjatkaa versot halutun pituisina, yleensä 20–25 senttimetrin korkuisina. Leikatkaa ne veitsellä aivan maanpinnan yläpuolelta. Vihreän parsan satokausi on usein hieman valkoista pidempi. Se alkaa keväällä ja voi jatkua alkukesään kasvuoloista ja ilmastosta riippuen.

Valkoisen parsan sadonkorjuu

Valkoiset versot korjataan noin 20–25 senttimetrin pituisina niiden ollessa vielä maan alla ja säilyttäessä valkoisen värinsä. Alankomaissa satokausi ajoittuu maalis–kesäkuuhun ja on vihreän parsan kautta lyhyempi.

Maanalainen sadonkorjuu vaatii huolellisuutta, jotta versot eivät vaurioidu. Käyttäkää erityistä parsapuukkoa tai -rautaa, jolla versot voidaan leikata maan alta vahingoittamatta juuria tai muita versoja.

Etsikää verson kärki siirtämällä multaa varovasti käsin. Työntäkää parsapuukko noin 15–20 senttimetrin syvyyteen lähelle verson tyveä ja leikatkaa varovasti. Nostakaa katkaistu parsa varoen maasta niin, että verso säilyy ehjänä.

Korjatkaa sopivankokoiset versot huolellisesti satokauden aikana ja välttäkää kasvien vaurioittamista.

Täyttäkää sadonkorjuussa syntynyt kuoppa jälleen mullalla haravan avulla tai käsin.

Lisääminen

Parsan juurakot voivat kasvaa ajan mittaan suuriksi. Vanhoja kasveja voi jakaa uusiksi taimiksi. Istuttakaa jaetut juurakot haluamaanne paikkaan.

Parsan alkuperä

Parsa on vanha vihanneskasvi, jota on viljelty tuhansia vuosia. Se on todennäköisesti lähtöisin Euroopan, Länsi-Aasian ja Pohjois-Afrikan rannikkoalueilta. Muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat parsan ja arvostivat sitä sekä ruokana että perinteisessä lääkinnässä. Sitä pidettiin herkkuna, ja sillä uskottiin olevan muun muassa munuaisiin liittyviä terveysvaikutuksia.

Luomuparsan ostaminen

Luomuparsantaimet ovat tilattavissa Bloemoloog.nl-verkkokaupasta tammikuusta huhtikuuhun.

  • Luomukesäkukkijat

    Kesällä kukkivat sipuli- ja mukulakasvit tuovat puutarhaan väriä lämpiminä kuukausina. Valikoimastamme löydätte keväällä istutettavia kasveja, jotka kukkivat kesällä ja syksyllä.

    Kesäkukkijoiden istuttaminen

    Valmistelkaa istutukset keväällä. Useimmat kesäkukkijat viihtyvät läpäisevässä maassa auringossa tai kevyessä puolivarjossa. Istuttakaa hallanarat kasvit ulos vasta yöpakkasten vaaran väistyttyä.

    Esikasvatus sisällä

    Voitte aloittaa hallanarkojen kesäkukkijoiden esikasvatuksen sisällä maaliskuusta lähtien. Näin kasvi saa etumatkaa ja voi kukkia aikaisemmin. Sijoittakaa ruukku valoisaan paikkaan ja pitäkää multa kevyesti kosteana. Kun yöpakkaset ovat ohi, totuttakaa kasvi vähitellen ulkoilmaan. Voitte kasvattaa sitä ruukussa tai siirtää kostutetun juuripaakun kukkapenkkiin.

    Kesäkukkijoiden hoito

    Sopiva kastelu ja kuihtuneiden kukkien poistaminen voivat pidentää kukintaa. Leikatkaa kasvusto alas sen lakastuttua, jos lajin hoito-ohje niin neuvoo. Tarkistakaa talvehtimisohjeet aina tuotekuvauksesta: hallanarat mukulat talvetetaan pakkasettomassa paikassa.

    Kasvualustoihin, lannoitteisiin ja maanparannukseen suosittelemme Bio Kulturaa.

    Kesän pölyttäjät

    Bloemoloogin kasvit on viljelty luonnonmukaisesti. Luomuviljelyssä vältetään synteettisiä torjunta-aineita ja tuetaan hyödyllisiä hyönteisiä, kuten mehiläisiä ja muita kesän pölyttäjiä.

  • Millaisia kesäkukkijoita on ja miten valita sopivat?

    Kesäkukkijoihin kuuluu sekä yksivuotisia että monivuotisia kasveja. Osa monivuotisista kasveista on nostettava talveksi suojaan, kun taas talvenkestävät perennat voivat kasvaa samalla paikalla vuosia.

    Huomioikaa kasvin veden tarve, maalaji, valo ja hoito sekä paikallinen talvenkestävyys. Tässä muutamia suosittuja vaihtoehtoja.

    Pakkaselta suojattavat monivuotiset kesäkukkijat

    Daaliat ovat värikkäitä ja viihtyvät parhaiten auringossa. Niiden juurimukulat nostetaan talveksi pakkasettomaan säilytykseen.

    Miekkaliljat ovat monivuotisia mutta eivät yleensä talvehdi Suomessa ulkona. Ne kukkivat parhaiten auringossa, ja mukulat säilytetään talven yli pakkasettomassa paikassa.

    Monivuotiset kesäkukkijat

    Soihtulilja tarvitsee runsaasti aurinkoa, mielellään 6–8 tuntia päivässä. Sen talvenkestävyys Suomessa on epävarma; huolehtikaa suojaisasta kasvupaikasta, talvisuojauksesta tai pakkasettomasta talvetuksesta.

    Liljat ovat monivuotisia kesäkukkijoita, jotka viihtyvät lajista riippuen auringossa tai puolivarjossa.

    Pionit ovat tunnettuja monivuotisia kukkijoita. Ne tarvitsevat riittävästi aurinkoa, mutta kevyt puolivarjo voi pidentää yksittäisten kukkien kestoa.

1 2